sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Mun suosikkivuodenaika on talvi

-Mun suosikkivuodenaika on talvi.
-Ootsä tehny lumienkeleitä?
-E
-Ootsä käyny ulkona?
-E
-Ootsä menossa?
-E
-Aha.



Talvi on oikeasti mun lempivuodenaika. Tykkään tosi paljon lumesta ja pakkasesta. Tykkään siitä, että saan laittaa toppatakin päälle ja pääsen luistelemaan ja lumilautailemaan. Talvessa ei edes oo melkein mitään huonoja puolia, jos ei lasketa räntäsadetta, liukkaita kelejä, liian kylmää ilmaa ja talvesta valittavia ihmisiä.




Tän vuoden talvi ei oo tuntunut talvelta, eikä joulukuu joululta lumettomuuden takia. Odotin jo syyskuusta lähtien lunta ja kunnon talvea, mutta vasta jouluaattona vähän pohjoisemmassa kuin Espoo oli kunnolla lunta ja sekin suli seuraavana päivänä lähes kokonaan pois. Onneksi Espooseenkin on nyt satanut lunta ja vihdoin tulee kunnon talvi!

Odotan jo luistelukenttien jäädyttämistä ja laskettelukeskusten avautumista, sekä sitä, että pääsee saunasta lumeen kierimään. Sitä ennen voi kuitenkin vielä tunnelmoida joulua ja vaikka virkata pipon. 

Kylmää ja lumista talvea ihan kaikille! Muistakaa tehdä lumienkeleitä ja olla lumisotaa.



-Maria

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

20 tapaa vältellä kokeisiin lukua

Koeviikko lähestyy uhkaavasti ja nyt olisi viimeistään aika aloittaa opiskelu. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan kerro kuinka saisit kaiken tehtyä mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, vaan kuinka välttelet opiskelun aloittamista mahdollisimman pitkään.

1. Leivo. Ei haittaa vaikka et yleensä leipoisi tai et osaisi leipoa. Klikkaa tästä
2. Aloita uuden tv-sarjan katsominen.
3. Neulo lapaset tai villasukat.
4. Pelaa kännykällä.
5. Siivoa huoneesi.
6. Lähde shoppailemaan, sillä olethan jo kuukauden ajan tarvinnut uudet housut.
7. Opettele viittomaan lauluja. Klikkaa tästä
8. Piirrä tai maalaa.
9. Tyhjennä tiskikone.
10. Imuroi.
11. Käy kirjastossa lainaamassa lukemista.
12. Soita niille sukulaisille joille olisi pitänyt soittaa jo aikoja sitten.
13. Kirjoita työhakemuksia, vaikket edes hakisi töitä
14. Katso vanhoja valokuvia.
15. Kehittele uusia asukokonaisuuksia.
16. Kuuntele musiikkia.
17. Katso ostosteeveetä.
18. Opettele pyörittämään kynää hienosti. Klikkaa tästä
19. Pelaa lautapelejä.
20. Kirjoita blogia.

Toivon kaikille opiskelun välttely tovereilleni hyvää ja stressitöntä koeviikkoa!


-Maria

torstai 22. lokakuuta 2015

Onnellinen, onnellinen, onnellinen

Kesälomasta ja viimeisimmästä blogipostauksesta on molemmista vierähtänyt jo hyvä tovi, joten päätin Elinan innoittamana ryhtyä kirjoittamaan uudelleen. Moni asia on muuttunut syksyn aikana. On uusi koulu, uusia kavereita ja paljon enemmän kouluhommia.

Tällä hetkellä tuntuu tosi onnelliselta. Onnelliselta, koska kaikki on hyvin. Koulun alettua oon saanut tutustua ihan mahtaviin ihmisiin ja viettää aikaa hyvässä seurassa. Oon tykästynyt Olariin paljon koulun alun jälkeen. Viime keväänä en olisi ikinä voinut kuvitella, että joka aamu seitsemältä kouluun lähteminen tekisi mut näin iloiseksi, kuin se nyt tekee.

Tykkään syödä aamupalaa bussissa

Yksi mun syksyn parhaista jutuista oli biologian kurssi Tvärminnessä. Päästiin tutkimaan kaloja, leviä, mutaa ja kaikkia mahdollisia vesiöttiäisiä. Kahlattiin meressä, nuotattiin, kirjoitettiin raportteja ja pidettiin hauskaa.

Tässä on nuottaamalla saadun kampelaperheen isäkampela

Sain myös kevarikortin pitkän harjoittelun jälkeen

Muistakaa nauttia kaikista pienistä hyvistä hetkistä ja nauraa paljon!



-Maria

perjantai 26. kesäkuuta 2015

En oo mikään perse, oon mieluummin persoona

Mitä lähes nelikymppisen miehen päässä liikkuu, kun hän viheltää tai soittaa vimmatusti pyörän kelloa tytölle joka voisi helposti olla hänen lapsensa eikä edes näytä täysi-ikäiseltä? Tuoko se vallantunnetta, kun vihjailevuuteen on vaikea vastata mitään pahaa? Antaako se mielihyvää tai nautintoa? Onko se vain tapa hauskuuttaa itseään ja kavereitaan?

Mitä miettii mies joka läpsäisee tuntematonta naista perseelle? Voiko hän tuntea muissa asioissa empatiaa? Tuntuuko muiden koskemattomuuden rikkominen hyvältä? Mikseivät naiset tarraa tuntemattomien miesten housun etumuksesta ainakaan yhtä usein?

Miksi mies on kova ja macho ahdistellessaan ja häiritessään naisia? Miksi naisia esineellistetään? Miksi toiseen koskemisesta voidaan lyödä vetoa? Miksi miehet hyväksyvät muiden miesten huonon käytöksen? Mikä oikeuttaa vahvemman ahdistelemaan heikompaa?

Miksi on sanonta "kauneus ja viisaus eivät asu samassa päässä"? Miksi vähäpukeisuus oikeuttaa suurempaan ahdistelumäärään? Miksi naiset hyväksyvät häirinnän ja pitävät sitä uhrin syynä?

Miksi kulttuuri muuttuu niin hitaasti? Miksi asenteet ovat juurtuneet niin syvälle?

Ahdisteluun on vaikea puuttua ja varsinkin silloin ku  se on olevinaan viatonta perään viheltämistä tai muuta saman kaltaista. En haluaisi elää objektina jota voi arvostellaja koskea mielensä mukaan, ja jolle voi vihjailla katseilla ja eleillä siitä mitä haluaisi juuri olla tekemässä. Katseet ja huudot tai vihellykset eivät ole kiellettyjä, mutta eivät tosiaankaan ole hyvän maun rajoissa lähes missään tilanteessa. Jos ele on sellainen jota et välttämättä haluisi nähdä itsellesi osoitettuna tuntemattomalta ihmiseltä, niin älä tee sitä. Jos usein vihellyksen tai muun eleen jälkeen näät kansainvälisiä käsimerkkejä voit ehkä miettiä oliko se sittenkään niin hauska läppä.


PMMP -Tytöt



-Maria

Ebin Tampere seiggailu :-DD

Liian jahkailun jälkeen astuin vihdoin Tampereelle vievään junaan maanantai aamuna. Edessä oli puolentoista tunnin junamatkan jälkeen kolme huikeaa päivää Saran ja Iidan kanssa.

Sara tuli vastaan juna-asemalle ja pääsin heti tutustumaan Tampereen keskustaan ja erityisesti leikkipuistoihin(ne jotka väittää, että leikkipuistot on vaan pikkulapsille on noloja ja väärässä). Käytiin syömässä itsemme melkein halkeamispisteeseen Raxissa ja päätettiin sen jälkeen lähteä museoon, mutta kun päästiin perille selvisi, että se olikin maanantaisin kiinni. Käytiin sitten Tigerissä ostamassa kaikkea hyödyllistä ja vähemmän hyödyllistä, kuten isot siirtotatuoinnit.


Niistä tuli aika aidon näköiset

Käytiin neljässä eri leikkipuistossa


Seuraavana päivänä oltiin jo kaikki kolme koossa ja päädyttiin menemään siihen museoon, jossa oli tarkoitus käydä jo maanantaina. Vapriikki oli hieno museo. Viihdyttiin yli neljä tuntia, koska Vapriikissa oli monta eri näyttelyä mm. Tampereen luonnontieteellinen museo, leikkimuseo, Suomen pyhiinvaellukset keskiajalla ja innovaatiomuseo. Etsittiin lasten museosuunnistuksen rastit ja leikittiin leikkimuseon peuhupaikassa, ryömittiin Tammerkoskessa ja puun sisällä luonnontieteellisessä museossa, sekä kokeiltiin kenkiä kenkämuseossa.


Suomen kansallissävelmä, Nokia tune

Pukeuduttiin pyhiinvaeltajiksi

Hirvi

Oli superkivaa nähdä Saraa ja Iidaa, koska nähtiin viimeksi melkein vuosi sitten Teenstreetillä. Onneksi nähdään taas kuukauden kuluttua ja toivottavasti voidaan joskus pitää uusi ebin seiggailu.




-Maria

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Last friday night

Viime perjantaina olin Nitan ja Niilon kanssa Helsinkipäivän konsertissa. Mulla oli ihan sairaan hauskaa ja toivottavasti oli myös muillakin! Ehkä jopa vielä paremman illasta teki se, että normaalisti oon todellinen kotihiiri joka istuu sisällä perjantai iltaisin.


Mentiin jo ennen ensimmäisen keikan alkamista Helsinkiin, mutta perinteiseen tyyliin eksyttiin matkalla rautatieasemalta Kaisaniemen puistoon. Vaikka ei päästykkään näkemään Haloo Helsinkiä ihan alusta asti, se ei ollut niin suuri menetys, koska saatiin mahtava kuva Mynthonin "pussauskopissa".

"Äijä"  -Mynthonmies 2015

Konsertissa nähtiin Haloo Helsingin, Elastisen ja Robinin, sekä Kasmirin keikat. Mä en olisi tälläisenä hobittina nähnyt ketään esiintyjää muualta kuin valkokankailta, jollei Niilo olisi herrasmiehenä antanut mun seisoa cruiserinsa päällä, että sain vähän lisää pituutta. Mutta eihän ole hienoa iltaa ilman syömistä, joten käytiin ennen Kasmirin keikkaa syömässä Burger Kingissä. Lisäksi hamstrattiin konserttialueella jaettuja ilmaisia karkkeja.

Kipinän hetki

Kiitos naurusta, seurasta ja huippuperjantaista. Ottaisin koska tahansa uusiksi, enkä todellakaan vaihtaisi koti-iltaan. Jos ei yleensä käy missään, niin ehdottomasti kannattaa kerätä hyvä porukka ja lähteä jonnekkin pitämään hauskaa.



-Maria

torstai 11. kesäkuuta 2015

Jo joutui armas aika

...ja suvi suloinen. Se on loppu nyt! Ei enää paluuta peruskouluun, ikinä. Kirjotan tästä vasta pari viikkoa myöhässä, koska yhteishaun tulokset tuli tänään. Pääsin mun ykkösvaihtoehtoon eli Olarin data-linjalle pisteillä 19/20! Itkin aamulla onnesta, kun näin mun nimen erikoislukioon päässeiden listassa.

Ala- ja yläasteesta kokonaisuutena mulle ei jäänyt erityisen hyviä muistoja, mutta en vaihtaisi mun yläasteen luokkaa mihinkään. 9D olitte olitte oikeesti aika ihana luokka ja kestitte mua aika hyvin nää kolme vuotta. Toivon, että nähään vielä ja toivottavasti teilläkin oli ihan kivaa tai, että edes aika kultaisi muistot.




Top 5 eeppisimmät muistot yläasteelta

1. Seiskan leirikoulun yöllinen valvominen ja ulkona hiippailu. Kuumoteltiin hirveästi opejen heräämistä ja kiinni jäämistä. Koko yönä saatiin unta alle neljä tuntia.
2. Mun pitkät hiukset leikattiin polkkatukaksi koulun vessassa ysin syksyllä. Mun hiuksista leikattiin pois ainakin 30 senttinen letti.
3. Käytiin Nitan ja Cosmon kanssa siestalla kaupassa (oho oho aika pahiksia) ja ostettiin mutakakku. Koululla syötiin se kolmistaan seitsemässä minuutissa kahdella lusikalla
4. Eräs luokkalaisemme tykkäsi esiintyä ysillä useilla tunneilla ilman paitaa tai housuja. Myös pukuhuoneesta löydetyt liian pienet vaatteet olivat hänelle mieluisia liikuntavarusteita.
5. Meillä oli toisessa bilsan luokassa gerbiili nimeltä Luumu Bob, jota saatiin välillä hoitaa ja kouluttaa. Kerran, kun meillä oli sijainen, salakuljetin Luumu Bobin mun hupparintaskussa omalle paikalleni ja yritin piilottaa sen hihaan, kun se huomattiin. 



Leirikoulussa


Vessassa leikattu polkkatukka

Rakas toverini Luumu Bob

Hurjaa biletystä ja rälläämistä lukiotulosten johdosta #lastenskumppa


Toivon hyvää kesää ja tulevaa syksyä mun vanhoille luokkalaisille ja kaikille muillekkin. Toivottavasti ette jännitä syksyä yhtä paljon kuin mä.



-Maria

lauantai 6. kesäkuuta 2015

#healthylife

Tehtiin Nitan kanssa tosi hyvää ja terveellistä smoothieta. Koko tekemisen naurettiin meidän kuvitteelliselle fitness-elämälle. Otettiin myös taiteellisia kuvia blogia ja instagramia varten smoothien teosta. Kikatettiin kippurassa lattialla, kun yritettiin ottaa kuvaa lopputuloksesta, koska oikeanlaisen taustan saaminen vaati lähes keittiön uudelleen sisustamista.


Tässä herkullisen smoothiemme resepti:
(saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia)

  • mansikoita
  • mustikoita
  • karambolaa
  • banaania
  • kurkkua
  • salaattia
  • appelsiinimehua
Sekoita kaikki aineet tehosekoittimessa ja nauti kylmänä. Älä missään tapauksessa unohda ottaa kuvia ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa, sillä ilman kuvaa instagramissa et ole tehnytkään mitään smoothieta ja ethän toki halua olla epäfitness.


Tässä on kokkailumme, kuvailumme ja kikatuksemme lopputulos.

Kannattaa tehdä mehuja, smoothieita ja jätskejä kaikista mahdollisista hedelmistä ja vihanneksista, mitä kodista löytyy. Mitä enemmän eri hedelmiä, sen parempi!

Käykää lukemassa myös Nitan blogia täältä.



-Maria

tiistai 26. toukokuuta 2015

Keltainen toukokuu

Toukokuu alkaa olla kohta lopuillaan ja sen mukana myös harrastukset ja koulu. Silti tuntuu, että toukokuu on ollut täynnä toimintaa. On ollut vappu, ysien juhlaillallinen, laavuretki ja toukotyö.

Laavuretkellä parasta oli syöminen ja se, että syömisen jälkeen syötiin vielä vähän lisää. Ruokaa oli mukana enemmän, kuin tarpeeksi. On kivaa, kun voi vaan olla metsässä hyvässä seurassa, eikä tarvitse miettiä mitään. Huonoa oli riippumaton ratkeaminen. Lisäksi mun takki haisee edelleen ällöttävän voimakkaasti savulle tuulettamisesta huolimatta.

Saimme uuden ystävän Jakesta.


Ysien illallinen oli ihan hieno ja ruoka oli hyvää. Tunnelmaa meinasi heikentää se, että mentiin Nitan kanssa hirveällä kiireelle tunti liian aikaisin koululle. Päätettiin sitten pyöräillä takaisin ja syödä lohdutusjätskit. Parasta illassa oli kuitenkin materialismionnellisuus. Löysin mekon!


Toukotyönä tehtiin Nitan kanssa eeppinen retkeilyvideo. Videota varten me lähdettiin ysien illallisen jälkeen yhden yön retkelle, joka ei nyt ihan mennyt putkeen. Jouduttiin nukkumaan katoksessa yhdellä makuualustalla, koska yöllä alkoi sataa ja oltiin varauduttu nukkumaan riippumatoissa. Selvittii kuitenkin yöstä ja saatiin aikaiseksi super upea video.



Tykkään enemmän talvesta kuin kesästä ja toivon aurinkoista, muttei liian lämmintä kesää.


- Maria

tiistai 5. toukokuuta 2015

Kun sitä oikeaa ei löydy

Siis mekkoa. Viimeksi etsin mekkoa aika tasan vuosi sitten rippijuhlia varten. Nyt haluaisin uuden mekon ysijuhlaa ja kevätjuhlaa varten, mutta mitään ei tunnu löytyvän. Kuinka vaikeaa yhden juhlamekon löytäminen voi olla? Mekkojen sovittaminen on joka kerta yhtä tuskaista ja sanonta "verta, hikeä ja kyyneleitä" pitää paikkansa kaiken muun paitsi veren osalta.

Tietysti voisin käyttää rippimekkoani, jonka etsiminen oli yhtä kauheaa kuin nytkin, mutta en haluaisi kaikissa kuvissa olevan sama mekko. Tällä hetkellä on kuvia kolmista juhlista siinä samassa mekossa.
Se vaivalla etsitty rippimekko

Mekkoa etsiessäni mielessäni on myös yleinen kauhun aihe. Entä jos jollain onkin samanlainen mekko? Olisihan noloa esiintyä samoissa vaatteissa jonkun toisen kanssa, varsinkin jos mekko näyttäisi juuri sen toisen päällä paremmalta. Toisaalta voisin ratkaista tämän ongelman pukeutumalla siihen vanhaan mekkoon, koska luultavasti harva käyttää viime kesänä ostettua mekkoa enää tänä keväänä. 

Tämän kirjoitettuani tuntuu hyvältä idealta käyttää sitä vanhaa vihreää mekkoa ja ostaa ehkä uusia asusteita tai uudet kengät. Tai ehkä se oikea vielä löytyy jos olen tarpeeksi kärsivällinen.


-Maria